Mulla on tällä hetkellä pieni paniikki kahdesta syystä:

1) Mun lomaa on jäljellä enää reilu viikko (siis miten loma voi aina mennä niin nopeasti!), ja sit pitäis palata takas töihin, mutta en vaan yhtään haluais. Mun työmotivaatio on -1000 ja koitan kokoajan keksiä hyviä verukkeita joilla välttäisin töihin paluun... ainakin vähän pidemmäks ajaks (esim. joulukuuhun asti?).

2) Treenasin äsken Kiian kanssa tottista pihalla, ja tajusin ettei se osaa enää yhtään avoimen luokan liikettä. Eikä meidän tokokokeeseen ookkaan enää aikaa kuin viikko.

En kyllä oikeesti tajua miksen voi tokon suhteen mennä järjestyksessä liikkeet kuntoon ja sitten vasta kisoihin. Tai jos ilmoitan Kiian reilu kuukautta ennen tokokokeeseen (kuten tässä tapauksessa), sen treenamisen voisi ehkä aloittaa vähän aikaisemmin kuin viikkoa ennen H-hetkeä. Varsinkin kun ollaan treenattu tokoa viimeksi ehkä ennen viime tokokoetta? :D

Ainoa liike joka onnistui avoimen luokan liikkeistä oli hyppy, mutta se onkin ollut Kiialle aina sellainen supervarma liike, jonka pistevähennykset tokokokeissa on möhlinyt ohjaaja. Luoksetulossa K ennakoi ihan sikana pysäytysmerkin, en ehtinyt edes mitään merkkiä näyttää kun K oli jo pysähtynyt. Lisäksi joka kerta kun jätin K:n paikoilleen istumaan se valui maahan, mikä ehkä otti mua eniten päähän koska kyseinen ongelma on ollut meillä aina eikä siihen näytä tulevan vuosien mittään minkäänlaista muutosta. Pisteenä i:n päälle K ei myöskään osannut liikkeestä seisomista, vaan tarjosi aina joko maahanmenoa tai istumista (mistä lähtien K on osannut liikkeestä istumisen?!?!), ja jos sainkin Kiian pysähtymään seisomaan jotenkuten, niin ainakaan sen taakse en onnistunut kävelemään ilman Kiian siirtymistä poikittamaan. Loistavaa. Mun täytyy ehkä keksiä hyvä tekosyy itelleni millä voin jättää noi tokokokeet välistä. Ideoita?

Treenasin vähän myös pikku-Tipsun kanssa, joka ei tuntunut enää yhtään pieneltä ja viattomalta vaan ennemminkin hirmuisen isolta monsterilta. :D T kävi ehkä vähän ylikierroksilla, se komensi mua (oikeesti!!) haukkumalla ja lisäksi kun mulla oli lelu kädessä se koitti jatkuvasti napata sitä mun kädestä (ja T harvoin osui siihen leluun, 99% se osui mun käteen...). Auh. No olin kuitenkin hyvin iloinen siitä että Tipsulla oli paljon virtaa ja että se teki innolla töitä. Ja siitä että T tuli pari kertaa ilman käsiapua sivulle! Se siis oppii kuin oppiikin jotain, vaikka erittäin hitaasti se kyllä käy. :DD

Vaikka on Tipsu kyllä kaikennäköistä aika turhaa oppinut. Olen koittanut opettaa molempia koiria menemään laatikkoon, ja ihmeellistä kyllä T oli se näistä kahdesta joka sen oppi ensin! Joka kerta kun koitin opettaa Kiiaa sille tuli vaan sähellysmoodi päälle, eikä se keskittynyt yhtään mihinkään vaan tarjosi pelkästään kaikkea ennen oppimaansa peräkanaan tai koitti varastaa kyseenalaisilla keinoilla namia mun kädestä tai selän takaa. T sen sijaan keskittyi ja vaikka ensin olikin pieni ongelmia saada kaikki T:n eriaikaan toimivat jalat laatikon sisälle lopulta sekin onnistui ja nyt Tipsutin osaa hakeutua laatikkoon seisomaan jo tosi hienosti! :)

Vaikka aluksi mun mielestä Tidiä oli tosi vaikea kouluttaa juuri sen "keskittymisen" vuoksi, nyt oon aika rakastunut tohon ominaisuuteen. :D T voisi kyllä olla vähän viisaampi (ei pahalla pikku-T ♥) mutta noin muuten Tidin keskittyminen on aika söpöä. Heti kun otan namit esille ja alan kouluttaa Tipsua, siitä tulee jotenkin vakava otus. :D Eihän T voi omalla "jeejee"-luonteellaan kauhean vakava olla, mutta se selkeästi keskittyy tekemiseen luonteensa sallivalla vakavuudella. Ja lisäksi kun se keskittyy se on "hitaampi" kuin Kiia, joka ehtii tekemään puolessa sekunnissa kymmenen eri asiaa (palkitse siitä sitten se oikea, vieläpä niin että K:kin tajuaisi sen...), niin T tekee ehkä puolikkaan ja sen ehtii paljon paremmin palkkaamaan.

Vaikka on Kiiankin sähellysluonteessa puolensa, sen tekemiseen saa samantien mukaan sen innon ja energian mikä siinä pitää ollakin. Tidille joutuu ensin opettamaan asian ja vasta sitten hakemaan sen innokkuuden siihen. No, molempien luonteissa on puolensa. :)

...Ja nyt tämä postaus on jotenkin hairahtanut raiteilta. :D En enää muista mitä mun piti alunperin tulla kirjoittamaan (ei ainakaan kertoa romaanin pituista tarinaa K:n ja T:n koulutettavuudesta), joten ehkä tuun jatkamaan sitten kun muistan. :D