Ehdinpä olemaan Purina Areenalla varmaan puoli tuntia, kun jo päätin että saa olla meidän osalta viimeiset agilitykisat talvella. Siis hui, miten KYLMÄ siellä oli! Kuusikerroksisesta toppauksesta huolimatta olin ihan jäässä, ja vaikka rataantutustumisessa koitti kävellä miten lujaa tahansa, ei se kauheasti lämmittänyt. Mutta tulipas sentään ensimmäinen kerta, kun talvilenkkeilyä vastaan vannova omistajakin sai jalkansa liikkeelle ja lämmitteli itsensä (ja koiran) juosten ennen jokaista rataa. Ihme että jaksoin juosta niin paljon yhden päivän aikana. :DD

Nollia ei Kiialle vieläkään tullut, vaikka ei kyllä agilityradoilla kauhean kaukana ollutkaan. Tuloksiksi tahkottiin 5, hyl, hyl ja 5, ja neljän agilitystartin päivälle kertyi pituutta reilut 7 tuntia. Olin kyllä kotona ajatellut, että voisin hyvillä mielillä skipata viimeisen agilityradan jos siltä tuntuu, mutta jaksoin kuitenkin sitkeästi palella sitten koko päivän kisoissa. Eikä enää edes harmita!

Agilityradat sujuivat ihan ok, ensimmäiseltä tuli rima alas ennen keinua olevalta hypyltä. Varmaan ohjasin sen jotenkin huonosti, käsky oli myöhässä jne. Ennen ensimmäistä hyppyä Kiialle iski joku jumitus, eli kun kutsuin sitä se liikkui ensimmäisen hypyn eteen ja jäi siihen tönöttämään vaikka kutsuin sitä monta kertaa. Tämä sama ilmiö toistui myös hyppiksillä (luulen, että se ei kunnolla kuullut käskyäni ja koska en itse liikkunut mihinkään suuntaan sille iski joku epävarmuus... Kiia on harrastanut ihan samaa joskus viime vuonna, esim. Kirkkonummen kisoissa esiintyi myös samanlainen jähmettymis-ilmiö), joten toiselle agilityradalle suunnittelin sitten yhteislähdön. Onneksi rata oli kuin luotu siihen tarkoitukseen. :D Valitettavasti vaan saatiin taas 5 keskeltä keppejä, luulen että koitin itse hoppuilla liikaa seuraavaa estettä kohti (takaakierto-hyppy), ja Kiiahan ei kestä kepeillä(kään) vedättämistä.

Hyppikset olivat sitten täysiä katastrofeja vaikka niitä olinkin odottanut eniten. Hyllytettiin molemmilla ihan tyhmissä paikoissa ja ihan ohjaajan omien kämmien syytä. Ekalla hyppiksellä yliarvioin Kiian irtoamistaidot ja toisella sitten menin muuttamaan ohjaussuunnitelmaani lennossa, ja sehän kostautuu aina... Onneksi vika agirata pelasti meidät hyllyputkeilun alkamiselta... :D Agsaradoilla oli muuten hyvää myös se, että K otti kaikki kontaktit! Loistavia ne eivät olleet missään tapauksessa, mutta pääasia että ne otettiin... ;)

Sitten vielä pieni ja lyhyt katsaus viime viikon treeneihin... :D Tiistaina oli Kiian agilitytreenit, jotka sujuivat hyvin. K on loistava! Pitäisi vissiin kyllä ruveta kirjoittamaan treenipostauksia vähän useammin, nimittäin en enää muista kauheasti mitä treenattiin. Ainakin oikeaan suuntaan kääntymistä heittämällä, se oli Kiialle aluksi pieni ongelma. Myös ohjaajan oikeaan aikaan oikeassa paikassa -olemista piti taas vähän treenata.

Keskiviikkona käytiin Iinan ja Suvin kanssa tekemässä yksi rata, ja harjoittelin lisäksi keppien itsenäistä suorittamista. Tehtiin sitä ensin verkkokepeillä, eli nami vaan toiseen päähän ja K itsenäisesti keppejä suorittamaan. Muutaman toiston jälkeen otettiin verkot pois ja samalla tavalla, tosin nyt en jäänyt sinne ihan keppien päähän seisomaan (olisi ollut jo liian vaikea), vaan kuljin Kiian mukana noin puoleen väliin asti. Tätä pitää kyllä treenata vielä lisää, vaikka nyt sujuikin ihan hyvin niin ollaan vielä kaukana siitä varmuudesta.

Torstaina oli Tidyn pentukurssin toinen kerta, jossa oli aiheena agilityyn tutustuminen. Meille ihan uutta ja vierasta tietoa kaikki, todella mielenkiintoista. Tästähän voisi tulla meille vaikka uusi harrastus...? :D Tipsu oli oikein reipas ja suoritti kaikki agsaesteet (eli kepit, putken ja pari hyppyä) suurella innolla. Pelattiin myöskin vähän sellaisia koiran aktivointipelejä, joista Tipsu oli hyvin innostunut. :D Ihan ei kyllä tekniikka ollut tytöllä täysin hallussa, mutta kaikki namit kuitenkin saatiin kaivettua esille ja syötyä. :D