Sunnuntaina "käväistiin" Kiian kanssa Lahden koiranäyttelyssä - tai ajatuksena oli nimenomaan käväistä omistajan kärsiessä totaalista innostuksen puutetta, mutta loppujen lopuksi oltiinkin reissussa tasan 12 tuntia. Aamulla lähdettiin kaasu pohjassa ajamaan Lahtea kohti Helsingin kautta, kun luulin, että menee taas hilkulle ehtiminen. Loppujen lopuksi aika riitti kuitenkin superhyvin, ehdittiin pitämään pari taukoakin matkan varrella ja käytiin mm. kävelemässä kivan pienen järven rannalla, ja oltiin hyvissä ajoin näyttelypaikallakin.
Finn Noir -koiria oli paikalla hurjat neljä kappaletta, eli juuri kasvattajaluokan verran. Kiia, Kiian veli Hidalgo, Gimi-R "Max" ja Greta Gee "Geena". Tuomarina grontuilla oli ranskalainen heppu nimeltä Jean-Jacques Dupas. Kerrankin ei tarvinnut jännittää Kiian häntämutkan puolesta, kun Ranskassa häntämutka ei ole virhe! Kiia sai ERI:n, mutta sijoittuminen avoimen luokassa ykköseksi ei ollutkaan niin varmaa... Nimittäin tuomari juoksutti ja seisotti ja juoksutti ja juoksutti vielä yksitellenkin kaikki koirat läpi ja seisotti, ennen kuin lopulta teki päätöksen. PN luokassa ei valinta sitten ollutkaan niin vaikea, vaan tuomari päätti koirien järjestyksen aika nopeasti, Kiiasta tuli PN2. Koska PN1 oli junioriluokan koira, eikä voinut vastaanottaa cacibia, niin se siirtyi Kiialle! JES! Saatiin vielä palkintotoimista kunnon muhkea pokaalikin ;)
Muut Finn Noir-koirien tulokset:
Gimi-R KÄY ERI1
Hidalgo VAL ERI 1 PU3
Greta Gee VAL ERI2
Osallistuttiin myös kasvattajaluokkaan, joka voitettiin! Tämän jälkeen huomattiin, että ryhmäkehät tuomaroi belgejäkin tuomaroiva Hassi Assenmacher Tanskansta, joten päätettiin jäädä ryhmäkehään. Valitettavasti siellä ei kuitenkaan sijoitutti, vaikka ryhmämme menikin suht ok. Kiitokset vielä Merville ja Sakelle Kiian esittämisestä!
Paluumatkalla mulla olikin takakontissani kaksi koiraa, koska kävin heittämässä Maxin kotiinsa Hämeenlinnaan. Alkumatkasta Kiialla ja Maxilla oli jotain rähinää, mutta sitten ne rauhoittuivat ja nukkuivat molemmat koko loppumatkan. Hämeenlinnasta sitten jatkettiin Kiian kanssa varsin erikoista reittiä kotiin. Navigaattorillani oli taas jotain omaa hauskaa, ja ajeltiin kaikenmaailman pikkuisia mutkaisia töissyisiä teitä takaisin Saloon. No, ehjinä päästiin perille, eikä autokaan hajonnut! :)
