Aadan juoksut ovat siinä mallilla, että Seri lähti Virroille treffailemaan tyttöä tositarkoituksella. Samaan aikaan täällä meillä aloitti Kiia juoksunsa, minkä takia meiltä jäi nyt Hyvinkään agilitykisatkin välistä. Tai korjataan, koiralta jäi kisat välistä. Itse olin kyllä niin hullu että lähdin Iinan seuraksi sinne, ja lähtö oli kolmen aikaan aamuyöstä. Edellisenä päivänä oli tullut herättyä seitsemän aikaan ja yhtään en nukkunut ennen kisoihin lähtöä, eli tuli sitten valvottua 32 tuntia putkeen... Ei ihan helppoa. :D

Tuntuu vähän hassulta olla kotona vain yhden koiran kanssa. Kiia tosin on jo sopeutunut totaaliseen yksinoloonsa suht hyvin. Aluksi tyttö osoitti vähän mieltään huutamalla yksin jäädessään niin kovaa, että naapuritkin varmaan kuulivat, ja vähän täytyi tietysti myös käydä pöydiltä varastelemassa tavaraa. Mutta nyt sujuu yksinolo taas. Pikku belgi ei vissiin ole tottunut siihen, että Seri pääsee johonkin ja hän joutuu jäämään kotiin. ;)

Agitreeneihin ei nyt vähän aikaan päästä, mutta olen päättänyt hyödyntää tämänkin ajan ja keskittyä 100% tokoon! Pienenä haaveena olisi päästä korkkaamaan avoinluokka kevään aikana... ;)