Taas tuli tiistai ja agilitytreenien aika! Tällä kertaa treeneissä pääpaino oli välissä vedoissa ja työnnöissä, ja niissähän me treeniä tarvitaankin ;)
Aloitettiin harjoittelemalla pienellä kivalla radanpätkällä (kuva vasemmalla), jossa oli hyppy, A-este, hyppy, putki, okseri, hyppy, kepit ja sitten vielä pari hyppyä. Tuossa järjestyksessä esteet suoritettiinkin, hypyltä putkelle piti harjoitella irtoamista, ja sitten okserin jälkeen oli välistäveto hypylle, josta jatkettiin kepeille.
Kiian kanssa sujui ihan hienosti. Ensin tosin tuli ongelma siinä, että K ei irronnut pukeen, tai ainakaan oikeen päähän. Se seuraa mun liikettä niin hyvin, että kun itse juoksin vähän viistoon sivuun niin Kiiahan tuli perässä. Mutta kun itse liikuin tarpeeksi kaukana koirasta, niin silloinhan toi irtosi tosi nätisti putkeen! Okserin jälkeinen välistävetokin onnistui hienosti. Ohjasin kepit vasemmalta puolelta, vaikka valssauksen kanssa ne olisi voinutkin ohjata myös oikealta puolelta. Itse en kuitenkaan ehtinyt sitä valssausta siihen tekemään, joten niinpä suoritettiin kepit sitten vähän eritavalla. Keppien jälkeen oli vielä yksi välistäveto hypyn jälkeen, joka sujui meillä hyvin.
Sitten toinen radanpätkä, hyppy, työntö viereiselle hypylle (joka siis hypättiin samasta suunnasta kuin ensimmäinenkin), kepit, hyppy, välistäveto ja okseri, putki, hyppy ja A-este. Meillä sujui ensimmäisellä kerralla tuo työntö ihan hyvin, mutta sitten toisella kerralla Kiia tuli hypyn ohi. Se johtui siitä, että itse liikuin ennen kuin toi koira oli hypännyt. Mun pitää itse vaan malttaa pysyä paikoillani niin kauan, kunnes Kiia on ilmassa. Sen jälkeen sitten voin taas liikkua.
Toinen ongelma tällä radalla tuli keppien jälkeen, kun piti kurvata oikean puolimmaiselle hypylle, josta piti suorittaa välistä veto okserille. Kiia halusi vaan jatkaa putkea kohti, ja kun sain sen käännettyä niin se hyppäsi aina saman hypyn toiseenkin suuntaan. Pienellä hinkkauksella saatiin tämä kuitenkin korjattua, taaskin mun ohjauksessa (no missäs muussakaan?!) oli vikaa. Mun pitää vaan käydä ns. "hakemassa" se koira sieltä, koska Kiia ei vielä osaa niin paljon itse. Loppurata sujui tosi hyvin.
Treenattiin myös vähän kontakteja (kerrankin!) niin, että pysäytin Kiian kontaktin loppuun ja käskin sen odottaa siinä. Sitten palkkaus ja vapautus. Hienosti tyttö vielä muisti, vaikkei olla kontaktien treenaukseen keskitytty ties kuinka pitkään aikaan... Taas oli muuten treeneissä käytössä verkkokepit, ja olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että niiden ansiosta Kiian keppityöskentely on parantunut paljon! :)
Kiialle muuten sattui pieni "onnettomuuskin" treeneissä. :) Yhdellä treenikaverilla oli autossa toinen koira mukana, ja hän otti tämän neitosen sitten treenien jälkeen ulos sieltä. Kiia olisi kovasti halunnut mennä tutustumaan tähän uuteen hauveliin, vaikka Vanja oli todella erimieltä eikä todellakaan halunnut tutustua Kiiaan... No niin siinä sitten kävi että Kiia sai nenäänsä hampaasta, kun meni tunkemaan sen nokan liian lähelle Vanjaa. Vanja siis vähän puraisi Kiiaa nenän päästä, josta lähti vähän nahkaa pois. Ei kuitenkaan tullut kuin pieni pintanaarmu, eli ei mitään vakavaa. :) Täytyy vaan todeta, että ei tuo mun belggari aina kauhean viisas ole... Pakko se pitkä kuono näköjään on tunkea joka paikkaan, vaikka toinen on selkeästi sitä mieltä että pysy nyt kaukana musta! Hölmö koira... :)
