Blogimme oli tänään hetken salasanan takana, syystä että ulkoasu vaihtui. Kovinkaan järkevän näköinen tästä uudesta ei tullut, joten uudistuksia voi olla vielä luvassa...

Emme ole puuhanneet Kiian kanssa vähään aikaan mitään mainittavaa, joten bloginkin pito on ollut suhteellisen hiljaista. Eilen kuitenkin kävimme Salossa mätsärissä, ja Seri-poitsukin pääsi mukaan. Sää oli mitä kamalin, nimittäin vettä tuli taivaan täydeltä. Kiian kanssa homma ei sujunut ollenkaan, tytöllä oli ihan liikaa energiaa ja seisomisessa Kiia vain steppasi paikoillaan tai hyppi... Juoksemisessa taas näkyi ihan selvästi, että K:n kanssa oli harjoiteltu pelkkää seuraamista. Kiia aristeli "vähän" tuomaria, joka muuten oli mies, joten jouduin menemään kyykkyyn ja pitämään Kiiasta kiinni, ettei se onnistuisi livistämään mihinkään.  Tuomari antoi meille kuitenkin punaisen nauhan, joka oli kiva yllätys! Mikäli Kiia oli extraenergisellä tuulella, niin Seri oli oma vanha itsensä, eli siis erittäin laiskalla tuulella. Saimme kuitenkin punaisen nauhan. Molemmilla koirilla oli nyt punaiset nauhat, joten kaverini Henna esitti Kiian punaisten kehässä. Kummallekaan koirista ei siellä menestystä tullut.

Parin tunnin lepotauon jälkeen lähdimme Kiian kanssa Halikkoon agilitytreeneihin. Koutsimme Mira oli taiteillut meille todella kivan radan, jossa oli sekä kepit että keinu, myös rengas, eli kaikki ne esteet, mitä meidän pitääkin nyt harkata. Keppien kanssa oli koko ajan jotain ongelmia, Kiia yritti koko ajan aloittaa väärältä puolelta. Muuten pujottelut sujuivat hienosti ja vauhtiakin oli välillä todella paljon! Renkaan kanssa ei yllättäen ollutkaan mitään ongelmia, joten siitä ei sen enempää. Keinun kanssa tuli toisella suorituskerralla taas jotain mamoilua, mutta muutamalla toistolla tästä päästiin. Keinua pitää vaan tulevaisuudessakin treenata todella paljon, Kiia on vielä epävarma sen suhteen.

Tänään käväistiin sitten Turussa TSAU:n mölliagilitykisoissa. Möllirata oli todella kiva ja sujui meiltä ihan kivasti. Yksi virhe tuli putkelta, kun Kiia ei irronnut sinne kovin hyvin. Tai siis se meni sinne, mutta kääntyi sitten epävarmana takaisin. Vitosella ja -11 sekunnin ajanalituksella meistä tuli kuitenkin kakkosia!



Ilmoitin Kiian myös avointen radalle jälleen kerran - ja jälleen kerran se oli iso virhe. :D Rata oli ihan älyttömän vaikea kolmosluokan rata, enkä edes rataantutustumisessa ollut yhtään varma, miten meinaan Kiiaa ohjata. Ja vitosesteeltä meille tulikin jo hylky, kun Kiia hyppäsi hypyn väärästä suunnasta. Koko loppuratakin meni ihan pipariksi, kun unohdin sen ja sähelsin ja Kiiakin sähelsi omiaan. Noo, aina ei voi voittaa.