Belgierkkari oli lomani ensimmäisenä päivänä, eli sen sijaan että olisin saanut nukkua puoleenpäivään jouduinkin nousemaan ihan tajuttoman aikaisin ja lähtemään kohti Lahtea. Kaikki karvansa pudottanut kalju-Kiia pääsi taas vähän kehään pyörähtämään, ensin avoimeen luokkaan, ja vielä lopuksi kasvattajaluokkaan. Avoimeen luokkaan oli ilmoitettu narttuja 37 kappaletta, eli aikaimoinen määrä vastustajia. Harmi vaan että mustaa malinoisia muistuttavasta Kiiasta ei ollut oikein vastusta kenellekään, saatiin ihme ja kumma kyllä sentään ERI, mutta kilpailuluokassa karvaisemmat versiot veivät palkintopaikat. Kiian arvostelu oli ranskaksi, mutta onneksi Nina suomensi sen meille ja kirjoitti vielä muistiinkin suomennoksen, koska enää en olisi kyllä muistanut siitä yhtään mitään. :D

Täysi leikkaava purenta. Keskikokoinen. Keskivoimakas pää. Pähkinänruskeat silmät. Tasainen kuononselkä. Tyvestä leveät korvat. Keskivoimakas luusto. Hyvä selkä. Aavistuksen luisu lantio. Tasapainoiset kulmaukset. Turkin kunnossa puutteita. Peittää hyvin maata liikkeessä. Häntä on kiinnittynyt liian alas.

Kiia on nätti nakunakin :-). Kuva © Marika Koivisto

Kuva © Marika Koivisto

Kasvattaluokkaan osallistui Kiian lisäksi Finn Noir Greta Gee, Eclair ja Brigitte Bee. Kaikki esiintyivät todella nätisti ja niin hienosti, että tuomari sijoitti kasvattajaryhmämme lopulta toisiksi! Vaude! Pykälän parani siis viime vuodesta, mikäköhän sijoitus ensi vuonna on luvassa... ;) Kiitos vielä kaikille Kiian esittäjille ja Marikalle joka varmaan taas otti Kiiusta noin miljoona upeeta kuvaa. :)

Finn Noir Eclair, Brigitte Bee, Hazy Dazy ja Greta Gee. Kuva © Marika Koivisto.

Erkkarin jälkeen ajelin Mintulle jossa vietettiin lauantain ja sunnuntain välinen yö. Mitään ihmeempää ei tehty, tehtiin pitsaa ja katottiin telkkaria ja Minttu pakkasi vielä viimeiset kymmenen kassiaan valmiiksi huomista varten. Tosin yksi juttu pitää kertoa, nimittäin Serin rakastuminen Nöpö-kaniin. Hölmöllä kultsuvanhuksella ei tainnut olla mitään käsitystä siitä millainen eläin kani on, Seri nimittäin seistä tönötti vain Nöpön häkin edessä heiluttamassa häntää ja ihmettelemässä Nöpöä. Se oli todella hullun näköistä. Lopulta piti laittaa Mintun huoneen ovi kiinni, kun Seri ei millään halunnut jättää Nöpöä rauhaan.

Sunnuntaina koitti sitten se odotettu päivä, nimittäin lähdettiin kohti GR-leiriä! Oltiin Mintun kanssa laksettu päiviä ainakin 80 kymmenestä päivästä alaspäin, eli nyt kun oltiin nollassa se tuntui todelliselta juhlalta! Sunnuntaina ei leirillä tapahtunut mitään ihmeellistä, jaettiin vain huoneet ja illalla oli leiri-info josta missattiin puolet.

Maanantaina alkoi sitten koulutukset, ja ihan ensimmäiseksi mentiin alkeisagilityyn. Jostain kumman syystä jätin sen koulutuksen Kiian kanssa väliin, mutta kuvasin sitten taas Minttua ja Siiriä jotka lupaavasti aloittivat siellä agilityuransa.

Agilityn jälkeen olikin vuorossa Kiian ensimmäiset koulutukset, nimittäin hakutreenit! Kouluttajan kanssa vähän juteltuani päätettiin, että Kiialla on ihan turha alkaa mitään ilmaisua vääntämään siellä leirillä, joten otettiin Kiialle sitten vain kolme suht lyhyttä pistoa, ensimmäinen ääniavulla (taputus) ja muut suorina. Ensimmäinen pisto oli ok, toinen oli vähän tahmea eikä Kiia tahtonut oikein edetä, plus että se lähti kaartamaan hirveästi oikealle. Jouduin lähettämään sen pari kertaa uudestaan, ennen kuin Kiia uskoi että se maalimies löytyy edestä päin. Kolmas sitten taas oli ihan loistava, eteni hyvin ja selvitti jopa hirmuisen esteenkin päästäkseen maalimiehen luokse. Jätettiin siihen koska keli oli todella lämmin, ja viimeinen pisto sujui niin hyvin että siihen oli muutenkin hyvä lopettaa.

Kuva © Minttu Sivén

Me ei todellakaan tultu leirille kauheasti lepäilemään, nimittäin pienen tauon jälkeen lähdettiin sitten koiratanssitreeneihin! Itse en jaksanut ottaa koiraa mukaan, mutta siellä toisten treenejä katsellessa tuli kyllä ihan hervoton temppujen opetusinnostus. :D Innostuin myös ostamaan tarvikemyynnistä naksuttimen, jonka ääni on huomattavasti omaani pehmeämpi - tätä naksua voisi ehkä jopa tulla käytettyä. Myöskin leiripaita lähti mukaan. :D

Iltaohjelmassa oli leiriarpajaiset, joihin tietysti piti sijoittaa puoli omaisuutta (ja mitään en voittanut!), sekä hauska esitys/kilpailu, mistä en osaa oikein mitään järkevää sanoa, paitsi että nauraa sai kyllä ihan kokoajan!

Käytiin sitten keskiyön lähestyessä vielä iltalenkillä, ja tietysti reittimme kulki agilitynkentän ohitse... Olin päättänyt, että Kiia saa viikon vapautuksen agilitysta, sen tarvitsee ainoastaan treenata kontakteja. A-estettä ei tuolla ollutkaan, joten niimpä treenattiin koko viikko ainoastaan puomin kontaktia. Serikin pääsi agilitaamaan kun hän niin kovasti halusi, pappan kanssa otettiin vähän putkea ja pari matalaa hyppyä. Oli pojalla kyllä ihan kauheasti intoa, vähän oli ohjauskuviot hakusessa mutta pääasia että oli hauskaa! :)

Tiistaina päivä alkoi normaalisti agilityn alkeiskurssilla, jossa olin taas "kuunteluoppilaana". Treenien jälkeen oli sitten esineruututreenit, jonne menin Kiian kanssa. Tehtiin ihan perusjuttu, eli Kiian nähden vietiin vieras esine (missä ei ollut minun hajuani) vähän matkan päähän, jonka jälkeen esineen viejä tuli mutkitellen pois alueelta. Sen jälkeen minä sitten lähetin Kiian hakemaan, ja hienosti tyttö toi kaikki esineet mulle. Saatiin jopa vähän kehujakin, nimittäin meidän koutsi ei ollut kertaakaan aikaisemmin nähnyt samanlaista belggaria, joka yhtä innokkaasti ottaisi kaikki ihan vieraatkin esineet suuhunsa. :D Hehe, keneltäköhän Kiia on sen taidon oppinut... :)

Pienen tauon jälkeen raahasin itseni ja Kiian sitten tokotreeneihin! Mentiin voi-evl -treeneihin, koska olen tullut siihen tulokseen, että siellä me ehkä kisataan seuraavaksi. Treenien aiheena oli ruutu ja kaukokäskyt, ruudusta aloitettiin. Kiian kanssahan olen tehnyt jotain pientä ruututreeniä joskus aiemmin, mutta periaatteessa sillä ei ole varmaan hajuakaan että mitä sen kuuluu tehdä. Niimpä otettiin vain ihan sellaista treeniä, että ruutuun vietiin palkka ja sitten vain lähetin Kiian sinne, tätä tietysti eri suunnista. Hienosti sujui ja sen verran Kiia on jo oppinut, että nyt se odottaa siellä ruudussa että tulen palkkaamaan sen sinne, eikä lähde tulemaan vastaan. Pari kertaa muuten jouduin Kiiaa ruutuun lähettäessä toistamaan käskyn, ensimmäisellä käskyllä koira vain nytkähti eteenpäin, mutta ei lähtenyt ruutuun. Tämä piti mainita sen takia, että keskiviikkona koin pienen valaistumisen tämän asian suhteen...

Kiia sinkoaa ruutuun. Kuva © Minttu Sivén

Kaukokäskyissä opeteltiin Kiian kanssa ihan paikaltaan maahan-seiso vaihtoa, koska se ei oikein toiminut niin että Kiia olisi vaihtanut asentoa liikkumatta. Saatiin kuitenkin lopulta muutama onnistunut suoritus, johon sitten lopetettiinkin. Tätä pitää kuitenkin treenata vielä paljon lisää, että toi koira tajuaa sen liikkumattomuus-idean.

Tokotreenien jälkeen piti käyttää tilaisuus hyväksi ja käytiin vähän Herraskoskella kuvailemassa. Sen jälkeen mentiin rantaan kuvailemaan vähän lisää, tällä kertaa kuvattiin tosin ihan vain koiria ja ihmisiä vepetreenien touhussa.

Herraskosken kuohuja. Kuva © Henni H.

Keskiviikko oli luentopäivä, ja vaikka meidän suunnitelmana olikin osallistua sekä luennolle että aamupäivän keskustelutilaisuuteen, missattiin se keskustelutilaisuus, koska nukuttiin tyylikkäästi sen yli. Luennolle sentään kerettiin osallistua. :)

Luennoitsijana meillä oli Tommy Wirén, jonka luennon aiheena oli "Miten koira oppii?". Tuli kyllä niin paljon informaatiota yhdellä kertaa, että osa meni ohikin, vaikka miten koitti pysyä Tommin juttujen perässä. Muistiinpanojakin tuli tehtyä 6 A4-sivullista, että ei mitenkään ihan vähän. :D

Luennon lopussa näytettiin yksi videopätkä koiran noudosta, jossa se ei joka kerta lähtenyt ensimmäisellä käskyllä hakemaan kapulaa. Ensin olin ihan että no mitäs ihmeellistä tuossa nyt on, kunnes kerrottiin, että koiraa oli koulutusvaiheessa vahingossa kielletty kerran noutamasta, kun se oli koittanut varastaa. Ihan siis vain luonnollisesti sanottu "ei", kun koira oli koittanut lähteä ennenaikaisesti noutamaan. Se kielto oli sitten iskostunut niin syvälle koiraan, että nyt se välillä epäröi, saako sittenkään lähteä noutamaan, vaikka lupa oli annettu. Vähän mietittyäni tajusin, että Kiialla on kyllä ollut ihan samanlaisia ongelmia just ruutuun lähetyksessä ja hypyssä, eli se ei ole ensimmäisellä käskyllä lähtenyt, nytkähtänyt kyllä mutta sitten kuitenkin jäänyt odottamaan sitä toista käskyä. Ei siis joka kerta, mutta aina välillä. Syyhän Kiian satunnaisiin kaksoiskäskyihin ei siis välttämättä ole tämä (koska en ainakaan muista milloin olisin sitä kieltänyt lähtemästä ruutuun tai hyppyyn), mutta kuitenkin tämä laittoi vähän miettimään...

Keskiviikkona oli ohjelmassa myös kahden noutajan peseminen torstaista näyttelyä varten. Sen jälkeen oli itselläkin sellainen olo, että olisi ottanut suihkun vaatteet päällä. :) Hassua, että kaikki nuo otukset kyllä tykkäävät uimisesta yli kaiken, mutta suihku on jotain ihan kamalaa... :D

Illalla oli leiri-illallinen, joka olikin vähän hienompi ruokailutilaisuus. Leiri-illallisen jälkeen meille esiintyi stand-up -koomikko, joka oli yksi meistä leiriläisistä! Oli kyllä superhauska esitys, taas sai nauraa koko ajan vedet silmissä. :D

Torstaina oli sitten vuorossa leirinäyttely, vaikka aamulla kyllä Mintun kanssa kirottiin kun pitikin mennä ilmoittamaan koirat siihen. Mietittiin myös jos skipattaisiin se vain tyylikkäästi, mutta nyt jälkikäteen olen ihan tyytyväinen että osallistuttiin siihen... :)

Olin ilmoittanut Serin Maiden -luokkaan (ei ERI:ä näyttelyistä), vaikka ilmoittautumista laittaessani mietinkin jos kuitenkin ilmoittaisin sen vetskuihin. No, en kuitenkaan ilmoittanut ja ihan hyvä niin. Seri nimittäin voitti luokkansa ja sai KP:n, jonka jälkeen osallistuttiin paras uros -kehään, jossa sijoituttiin toisiksi! VAUDE! Ihan hyvä kyllä ettei oltu PU1, koska ei oltaisi millään mahduttu autoon niiden palkintojen kanssa (PU2 sai myös ihan tarpeeksi palkintoja meidän muutenkin täynnä olevaan autoon). :D Siiri oli oman luokkansa viides, olisi varmaan ollut korkeammalla jos olisi ollut vähän enemmän karvaa matkassa mukana. :)

Seri kehässä. Kuva © Minttu Sivén

Seri liikkeessä. Kuva © Minttu Sivén

Torstaina illalla sitten huomattiin että Serillä oli pieni (n. 2e kolikon kokoinen) hotspotin alku kaulassa. Laitettiin siihen voidetta ensiavuksi, mutta aamulla kun herättiin niin hotspot oli sitten vallannut poitsun koko kaulan. Eläinlääkäriaikaa ei saatu, mutta onneksi leirillä oli joku ihana eläinlääkäri joka kirjoitti poitsulle antibiootti-reseptin! :) Koko perjantai menikin oikeastaan Serin hotspottia hoitaessa, illalla pakattiin auto jo lauantaita varten valmiiksi ja käytiin vielä paistamassa makkaraa rannassa. Kiia myös pääsi hyppelemään laiturilta ja tekemään omia pellehyppyjään. :)

Alunperin meillä oli suunnitelmissa lauantaina ajaa Joensuuhun, jossa olisi seuraavana päivänä ollut erkkari kaikille noutajille. Serin hotspotin ja Siirin huonon turkin takia päätettiin kuitenkin jättää se reissu väliin, mutta sen sijaan poikettiin kuitenkin Tuuriin shoppailemaan, eikä oltu edes ainoita, siellä oli muitakin leiriläisiä. ;)

Kaikenkaikkiaan oli kyllä todella kiva leiri, kiitoksia Mintulle erittäin suuresti ihanasta seurasta! Ensi vuoden leiriin on enää 348 päivää jäljellä, sitä odotellessa. ;)

Kiian pellehyppy. Kuva © Minttu Sivén.

PS. Paljon paljon lisää kuvia löytyy meidän galleriasta, muistakaahan käydä siellä kurkkimassa. ;)