Vuosi 2010 on lähtenyt meillä käyntiin vauhdikkaasti. Kiiu on päässyt liitelemään agitreeneissä esteiden ylitse, tokojuttujakin ollaan jo vähän muisteltu, ja tänään käytiin hakutreeneissäkin. Unohtamattakaan sitä, että ollaan myös käyty kohottamassa (tosin lähinnä vain omistajan...) kuntoa pitkillä mettälenkeillä.

Agitreenit on sujuneet ihan ok. Viime treeneissä Kiialla oli jostain syystä ihan käsittämättömiä vaikeuksia suorittaa kepit oikein, se puikkasi joko jostain välistä pois, pysähteli kesken kaiken tai ei mennyt oikeasta välistä sisään. Muutenkin tuntui että keppien suorittaminen oli jotenkin tahmeaa koko ajan. Muuten radat kyllä menivät ihan hienosti. Kiiu toivottavasti oppi jotain uuttakin, ainakin kepeille ja putkeen lähettämisestä. Kepeille lähetin Kiian nimittäin sanomalla vain kepit ja pysymällä itse paikoillani. Tämä oli ihan uusi juttu Kiialle mutta ihan kohtuullisesti se sujui (luonnollisesti Kiia pyssäsi kepeille päästyään ja kääntyi kattomaan taakseen että "tuutko sä?"). Putkelle taas lähetettiin vähän kauempaa, putken suu oli suoraan koiran edessä, mutta itse olin sijoittunut jo suurinpiirtein seuraavan hypyn luokse. Tämä sujui ihan hienosti, vaikkakin ensimmäisellä kerralla Kiia ei mennyt putkeen vaan tuli suoraan minun luokseni, josta jatkoi putkeen. :)

Treenien lopuksi otin uudestaan vielä kepit ihan pelkästään, ja nyt sujui jo hyvin! Täytyy vaan toivoa, että huomennakin sujuu hyvin, kun on meidän ensimmäiset agilitykisat tänä vuonna! ;) Onneksi meillä on vähän niin kuin "pehmeä lasku" kilpailemiseen, kun tsaukkilan kisoissa on agi- & hyppyrata, ja meillä on jo hyppyradalta nolla. Ilmoitin Kiian kuitenkin sille, kun tuntui tyhmältä lähteä yhden radan takia sinne. Niinpä ensimmäinen rata otetaan harjoittelu -asenteella, ja toisella sitten tehdään parhaamme! Tai yritetään...

Tämän päivän hakutreeneistä täytyy sanoa sen verran, että Kiia oli loistava! Joko meidän "pieni" tauko (viime treeneissä käytiin... öö... syyskuussa?...) on tehnyt todella hyvää, tai sitten toi on vaan alkanut hiffata vihdoin jotain siitäkin lajista. No oli miten oli, Kiialle tehtiin neljä pistoa (haamu, ääniapu, suora ja peräänlähtö), ja kaikki sujui todella hyvin! Kiia lähti todella reippaasti jokaiselle pistolle, ja löysi maalimiehet heti! Ei mitään syksyistä pörräämistä siellä sun täällä, vaan toi koira taisi todellakin tehdä kerrankin töitä!? Lumiset olosuhteetkaan ei haitanneet pikku belggaria yhtään. Seuraavalla kerralla sitten enemmän suoria, koska Kiia ei enää tarvitse niin paljon apuja. Hihhei, mehän edistytään?!