Tänään treenattiinkin Kiian kanssa pitkästä aikaa oikein kunnolla tokoa! Sain lomalla ollessani treenauskärpäsen pureman (vihdoinkin!), ja tavoitteena olisi nyt sitten päästä touko-kesäkuussa hakemaan ne puuttuvat TK1:set... ;)

Aloitin treenauksemme pienellä lämmittelyllä, eli katsekontaktiharjoituksilla. Istuin ensin lattialla namit kädessä ja Kiian piti katsoa minua - mistä palkka. Seuraavaksi tein saman niin että seisoin ja pidin nameja ihan Kiian kuonon edessä. No, tämä harjoitus oli niin helppo ja vanha juttu meille, että se sujui tietysti hyvin. :)

Seuraavaksi treenasin vähän luoksetulon edessäistumisharjoitusta. Vedin Kiian nameilla ihan kiinni jalkoihini ja palkitsin. Paitsi että se ei ollutkaan ihan niin yksinkertaista. K tuli ihan kiinni kun se seisoi, mutta kun sen piti istua, niin väliimme jäi aina pieni rako. Tätä täytyy kyllä ehdottomasti ruveta treenaamaan nyt oikein urakalla! Ja samalla täytyy puuttua siihen, että en missään vaiheessa palkitse vinosta asennosta, en edes nyt alussa.

Opettelin Kiian kanssa tänään myös vähän uutta. Ohjasin sen kädellä kiertämään minut, mutta sen sijaan että se olisikin tullut sivulleni istumaan niin ohjasin sen tulemaan jalkojeni väliin istumaan ja palkitsin siinä. Tätä ollaan K:n kanssa harjoiteltu joskus ennenkin, mutta siitä on kyllä jo aikaa oikein tosi paljon... En ottanut montaakaan kertaa sitä, että K kiersi minut, vaan suurimmaksi osaksi vain palkkasin sitä vain jalkojeni välissä olemisesta.

Lopuksi palkkasin Kiian kunnon leikkihetkellä patukan kanssa. Harjoittelimme senkin lomassa leikkimielisesti noutoa, eli että heitin Kiialle patukan ja se toi sen takaisin (ja tuttu belgimäinen sähläysluovutus käteeni). K on kyllä ihan tajunnut idean, nyt vaan pitää hioa tuo luovutus todellakin kuntoon. Mutta sen kanssa en jaksa nyt ottaa hirveästi paineita, koska viimeistään kesällä treenaan sen sitten kuntoon (ekat avoimen kisat nimittäin mahdollisesti vasta syksyllä ;)...).

Tänä talvena piti muuten kokeilla vetohiihtoakin Kiian kanssa, mutta lumitilanne on ollut niin surkea, että se tuskin onnistuu... Lenkeillä ollaan kuitenkin käyty ja sitten kun lumet ja jäät sulaa kunnolla pois voisi kokeilla pyöräilyäkin... Jospa se onnistuisi tällä kertaa paremmin kuin viime syksynä, jolloin löydettiin itsemme useimmiten ohjan pohjalta ja risupensaasta... x)