Eilen kävi taas niin kuin on käynyt elämässäni jo noin triljoonaviisisataamiljoonaakahdeksankymmentäkuusi kertaa, eli koiraharrastus voitti koulunkäynnin! Olisi pitänyt istua fysiikan tunnin jälkeen vielä pari tuntia matikan tunnilla, mutta pää oli jo niin hajoamisvaiheessa (siis fysiikka, kemia, matikka ym. menee multa niin ohi), että "karkasin", hain Kiian ja me suunnattiin tokotreeneihin. :)

Ja meillä olikin aika kiva häiriö kentällä! Muiden tokoryhmäläisten lisäksi Anette, Tumppi, Piia ja Katja olivat agilitaamassa siellä, eli saatiin Kiian kanssa oikein kunnon häiriötä. Kiian tämänhetkisen tottelevaisuustason huomioon ottaen olisin kuvitellut, että häiriö olisi ollut paljon vaikeampi, mutta ihan hyvin toi koira oikeastaan kuunteli!

Treenattiin seuraamista, joka on ok vieläkin, lukuunottamatta perusasentoa (no on sekin ihan hyvä, mutta perfektionistille mikään ei ikinä riitä?). Sitten treenattiin vähän sitä noutoa kepin ja lelun kanssa, paikallaoloa, eteentuloa, luoksetuloa ja liikkeestä maahanmenoa. No kaikki sujui jotenkuten. Luoksetulosta tuli muuten mieleen, että olen opettanut Kiian tulemaan sivulle kiertämällä takaa, ja myös luoksetulossa se on kiertänyt takaa. Jossain vaiheessa opetin Kiian kuitenkin tulemaan sivulle kiepsahtamalla siitä etukautta, mutta luoksetulossa K sai edelleen kiertää takaa. No nyt kun kentällä otin luoksetulon, niin arvatkaapa mistä toi koira tuli sivulle. Edestä. Ja aika tyylikkäästi, se nimittäin törmäsi mun jalkoihin (ja siis Kiia ei ikinä törmäile, sillä on kokoajan "turvaväli" sivulla ollessa, seuratessa ym.), ja kun otin luoksetulon uudestaan, niin sama juttu! Vähän voisi todeta, että kun yhdestä ongelmasta päästään, niin toinen tulee tilalle? :)

Paikallaolossa koitin nyt ensimmäisen kerran piilopaikallaoloa häiriössä. Koska luotan koiraani hyvin paljon (eli en yhtään :D), sidoin sen kiinni, komensin maahan ja menin itse pk-esteen taakse piiloon. Olin siellä varmaan jonkun 5-10 sek ja sitten takaisin. Kiia oli kauniisti maassa edelleen! :) Otin myös normipaikallaolon (nyt Kiia oli jo irti), ensin n. 1min jonka jälkeen kävin palkkaamassa, sitten n. 30 sek jonka jälkeen Kiian piti vielä maata maassa ja syöttelin sille siinä nameja. Hienosti sujui! Eniten oon kyllä nyt ylpeä siitä, että toi koira pystyi keskittymään niin hyvin tokoon, vaikka toiset treenasivat samaan aikaan agilityakin. Varsinkin paikallaolossa vähän jännitti, kun Kiian takaa kuuluu "PUUUTKEEEN!" ja koiran haukuntaa, mutta hienosti toi koira silti pysyi maassa! Kyllähän se vähän sinne sun tänne katseli mutta pääasia että pysyi!

Sunnuntaina sitten luvassa meidän 5. agilitykisat, joskos me jo nyt saataisiin niitä nollia? :D