Viime lauantaina ajelin Kiiun kanssa Lempäälään kisaamaan kolme mönkään mennyttä agirataa. Mönkään meni kyllä vähän koko reissu muutenkin, nimittäin ennen ensimmäistäkään rataa kisapaikan ylitse pyyhkäisi aivan järkyttävä ukkoskuuro. Voitte varmaan arvata kenellä ei ollut ollenkaan mitään vaihtovaatteita mukana, ja joka hytisi siellä kisapaikalla litimärkänä loppuillan. Sama pölvästi oli myös jättänyt auton ikkunat auki kun otti koiran ulos autosta, eli volvo sai ihan kivan sisätilojen pesun siinä samalla...
Sitten itse kisoihin. Radat olivat vaikeita! Myöhemmin kuulin myös että ykköstenkin radat olivat olleet todella haastavia, mm. oli ollut vaikeita keppikulmia, joita meidänkin radoilla oli. No, anyway, meidän ratoja ei olisi helpotkaan keppikulmat pelastaneet... :) Hyllytimme nimittäin tyylikkäästi jokaiselle radalla putken väärään päähän. Ja tuli niillä radoilla paljon muutakin sekoiltua... Onneksi ei ollut tuttuja näkemässä! 
Positiivista oli kyllä Kiia vauhti, se eteni radalla kuin raketti. Ja myös se, että selvitettiin jokaiselle radalla kaikki vaikeat ansapaikat, hyppykieputukset, takaakierrot ym. mihin monet muut hyllytti.
Keskiviikkona oli sitten vuorossa Forssassa iltakisat, tai oikeastaan yökisat, nimittäin maksien ensimmäinen rataantutustuminen alkoi 21.20. Rata oli ihan kiva, ei mikään helppo mutta ei mikään älyvaikeakaan. Harmi vaan että tällä kertaa ohjaaja sähläsi oikein olan takaa. =) Kepeille asti meni ihan hyvin (paitsi että K hyppäsi A:n alastulokontaktin, mur!), mutta kepeillä sitten katsoin ensin että K olisi mennyt väärästä välistä sisään, vaikka se meni ihan oikeasta... Voi damn. Sählättiin siinä sitten niin kauan, että Kiia vähän turhautui ja aloitti örimöriöriöri-ääntelynsä. Loppurata meni jotenkuten... ei kauhean hyvin kuitenkaan.
Eli toisin sanoen nousunollan metsästys jatkuu vielä! Seuraavat kisat on Ahvenanmaalla, ehkä meitä siellä onnistaisi...? :)
