Ohoh, meinasi sitten elokuun kirjoitukset jäädä kokonaan kirjoittamatta, kiitos erittäin aktiivisen bloginpitäjän... No mutta, ei sitä inspiraatiota uuden blogin tekemiseen ollut, ennen kuin se sitten eilisiltana iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. En tiedä lopputuloksesta, nimittäin paperille piirretyn suunnitelmani mukaan piti kyllä tulla aika erilaisen näköinen... Tosin pääasia nyt kuitenkin, että saatiin meidän blogi taas auki!

Viime päivityksestä on kulunut niin paljon aikaa, etten enää edes muista mitä kaikkea meille on tässä välissä mahtanut sattua. Agitreeneissä ollaan käyty, ja viime torstaina käytiin jopa pitkästä aikaa ohjatuissa tokotreeneissä! Harjoiteltiin vähän seuraamista, liikkeestä maahanmenoa ja paikallaoloa, plus että saatiin koutsilta vinkkejä noutoon. Seuraaminen ok, tosin pitää taas jossain välissä nostaa Kiian motivaatiota siihen, nyt se on vähän sellaista no-kunhan-nyt-tässä-löntystelen -tyylistä. Liikkeestä maahanmeno tehtiin niin, että seuruutin pari askelta, pysähdyin, sitten maahanmeno-käsky ja jatkoin vähän matkaa eteenpäin. Hyvin meni näin. Paikallaolo meni LOISTAVASTI! Nimittäin Kiia pysyi! Olin siitä n. 10-15 metrin päässä, ja menin palkkaamaan ensimmäisen minuutin ja kolmannen minuutin kohdalle. Hienosti pysyi!

Näyttelyissäkin me ollaan käyty, nimittäin elokuun 08. päivä oli belgianpaimenkoirien erikoisnäyttely, ja seuraavana eli 09.08. oli ryhmänäyttely samassa paikassa. Molempina päivinä saimme nauttia tai "nauttia" auringonpaisteesta oikein olan takaa, lämpöä oli varmaan +30 ja näyttelypaikkana toimi Tuomarinkartanon vinttikoirakeskus, eli varjopaikat olivat hyvin vähissä...

Kiia oli ilmoitettu molempiin näyttelyihin avoimeen luokkaan. Belgierkkarissa avoimessa oli melkein 60 osallistujaa, joka saikin omistajan pienen masennuksen valtaan aikataulujen saapuessa kotiin. Ihan niin kuin viime vuonnakin, eli Kiialla ei olisi mitään mahdollisuuksia voittaa sellaista määrää koiria. No mutta kuinkas sitten kävikään... ;) Kiia sai ERI:n (tänä vuonna jaettiin vähän enemmän muitakin nauhoja kuin vaaleanpunaisia, mutta kilpailuluokassa oli silti ihan mielettömästi koiria), ja kyllä hyvin hyvin hyvin suureksi yllätykseksi tuomari sijoitti Kiian kilpailuluokan ensimmäiseksi! Sitten vain odoteltiin PN-kehää...

Paras Narttu -kehässäkin oli osallistujia niin paljon ettei mitään rajaa. Vielä kun tuomari seisotti koiria hyvin kauan miettiessään valintojaan, meinasi kyllä välillä kärsivällisyys loppua (myös koiralta). Hienosti Kiia kumminkin jaksoi, ja lopullinen sijoitus meillä oli PN3! Edelle kiilasi vain pari ruotsalaista koiraa, eli Kiia oli periaatteessa paras suomalainen narttubelggari tänä vuonna! :) Ihan mielettömän UPEETA! Finn Noirit pärjäsivät myös kasvattajakilpailussa, ollen kolmansia ja KP! Kiitos vaan Merville ja Ninalle taas kerran Kiian esittämisestä, ja Marikalle hienoista kuvista! :)

Kiian pääkuva

Kiia kehässä

Kiia juoksee

Finn Noir -kasvattajaryhmä kehässä, Kiia on koirista toinen vasemmalta

Kaikki ylläolevat kuvat siis © Marika Koivisto, ja lisää kuvia Kiiasta ja muista koirista belgierkkarissa löytyy Marikan gallerista täältä ja Johannan gallerista täältä ja myös belgierkkarin omasta valokuvakansiosta täältä.

Muut Finn Noir-tulokset:

Finn Noir Hidalgo VAL EH, Finn Noir Garcon VAL ERI/4, Finn Noir Eclair KÄY EH, Finn Noir Greta Gee VAL ERI/4, Finn Noir Brigitte Bee VET EH.

Tuomarina erikoisnäyttelyssä groenendael nartuille toimi belgialainen Firmin Aertgeerts, joka antoi Kiialle seuraavanlaisen arvostelun:

"4 years. Complete scissor bite, medium sized female, with nice head, well chested. Nice eyes in almmed (?) good be darker, good ears. Well placed. Excellent pigmentation, nice topline, little bit sloopy erouys. Excellent developed chest, excellent argulation, good bone structure. Excellent coat texture. Excellent presentation & temperament, excellent movement. Elbows a little bit outside when moving, very beautiful expression. Typical Belgian shepherd."

Sitten sunnuntain näyttelyyn. :) Aamulla käytiin hakemassa Kati ja Geena Viikistä kyytiin, jonka jälkeen suunnistettiin samalle paikalle ryhmänäyttelyyn. Tällä kertaa avoimessa oli vain neljä koiraa, mutta ei saisi koskaan nuolaista ennen kuin tipahtaa... Tuomarina toimi aika tiukka virolainen Linda Jurgens, joka meni ja bongasi Kiian häntämutkan! Näin ollen Kiialle HYL, seuraavanlaisen arvostelun kera:

"Erittäin hyvän tyyppinen, sopiva koko, oikea luusto, neliömäinen. Melko hyvä pää, mutta hieman syvä kallo, hieman pitkät korvat, haluaisin pidemmän kuonon. Purenta & hampaat OK. Hyvä kaula, oikea ylälinja, hyvä rintakehä. Sopivat kulmaukset edestä & takaa. Liikkuu hyvin, ei parhaassa turkissa tänään. Valitettavasti koiralla hännässä on mutka, tästä johtuu palkinto."

Kiitos taas Merville Kiian esittämisestä!

Muitakin F N -koiria oli taas tänäänkin paikalla, joista Hidalgo VAL ERI/2, Eclair KÄY ERI/1, Brigitte Bee VET ERI/1, PN4, ROP VET ja todella upeesti Greta Gee VAL ERI/1, PN1 ja ROP!!! Kasvattajaryhmä oli ykkönen.

Grotsku-kehän jälkeen päätettiin siirtyä varjoon odottamaan isoa kehää. Ihana Nina otti Kiiasta ja muista vielä hienoja poseerauskuvia, kun eilen jäi ottamatta, kiitos! Kasvattajaryhmä päätettiin olla viemättä isoon kehään, vaikka kyllä olisi ehkä kannattanut... Sinne oli nimittäin jäänyt vaan saksanpaimenkoirat, eli jos oltaisiin jääty, oltaisiin oltu vähintäänkin BIS2!

Geena sentään meni isoon kehään, ja hienosti tyttö esiintyi! Valitettavasti tuomari ei valinnut Geenaa jatkoon, mutta upeesti meni silti! Onnea Kati! :) Näyttelyn jälkeen pakattiin sitten koirat ja tavarat autoon, ja käytiin viemässä Kati ja Geena takaisin kotiinsa. Kiitos vielä kivasta näyttelypäivästä tytöille, oli kyllä kivaa! :)

Eilen Kiia sitten pääsi mukanani ensimmäistä kertaa tallille, ja vaikka taisi tyttöä aluksi vähän isot hevoset jännittää, niin hienosti Kiia kuitenkin niihin sitten lopulta suhtautui. Käytiin jopa ratsastuslenkki tekemässä, Kiia sai juosta vapaana ja luoksetulokin onnistui vaikka olin itse hevosen selässä (tosin Kiia juoksi hevosen ympäri ja vasta uudesta käskystä malttoi pysähtyi siihen vierelle). Onneksi oli kiltit ja varmat hevoset, jotka ei koirista mitään välitä! :) Muuten en olisi sähläbelggariani mukaan viitsinytkään ottaa... Mutta nyt kun noin hyvin sujui, Kiia pääse varmasti toisenkin kerran mukaani!

Tähän loppuun (jes, loppu häämöttää!) vielä pieni tilannekatsaus Kiian tempputreeneistä (viime kirjoituksessa kun Marika kyseli, miten meidän ontumisen opettelu edistyy...). Ontumista ei olla opeteltu vähään aikaan, mutta sen sijaan Kiia opettelee nyt ryömimistä ja jalkojen välistä pujottelua. Myös noutoa me ollaan treenattu Katin ohjeiden (kiitos niistä!) mukaan aina aamuisin ennen ruokaa, ja ehkä jotain edistystä on jo tapahtunut?! Ainakin muutaman kerran toi koira on tuonut mulle lelun, eikä ole tiputtanut sitä jalkojeni juureen niin kuin yleensä. Katsotaan, miten tässä edistytään, ehkä me päästäisiinkin tänä vuonna avoimen kokeeseen... ;)