Koittakaa kestää. Ilmeisesti kirjotan tänne vaan kun mulla on jotain "jee jee"-asiaa. :D

Anyway, ollaan siis lopetettu agility(kisa)tauon pitäminen ja aiotaan palata meidän normaaliin treenit 5 x viikossa ja viikonloput kisoissa... No ei ihan. Jos treenattais niin paljon oltais ehkä vähän parempia. :D

Kisasin Kiiun kanssa parit startit epiksissä 27.7., ekalta radalta 5 (eka rima), ja toisen hyllytin tahallaan koska palkkasin sen kaikille kontakteille. Siitä pari viikkoa eteenpäin mentiin sitten 7.8. Lempäälään kisaamaan kolme AGILITYrataa (siis ei voi olla totta, miten mä aina onnistun ilmottamaan Kiian kisoihin missä ei oo hyppistä ollenkaan!). No, eka rata oli aika kamala. Se oli just sellanen rata missä koiran ois pitänyt osata hakea kepit itsenäisesti ja pujotella ne itsenäisesti loppuun (ja Kiia ei siis osaa kumpaakaan). Lisäksi se sisälsi kauheen SUORAN putken jälkeisen pyörityksen, jossa oltiin ihan töks-töks-töks (ja sama niillä kepeillä), eli ei se rata kauhean hyvin mennyt. Paitsi että meni se sittenkin, yksi rima tuli alas (mur Kiia!), ja nollalla oltaisiin oltu ajan puolesta kolmansia. Höh!

Toka rata oli sitten katastrofi, Kiia hyppi KAIKKI kontaktit. Puomin kontaktinkin belgin pituisella loikalla ja keinusta tuli lentokeinu... Siinä vaiheessa olisi tehnyt mieli pakata auto ja lähteä (itkien) kotiin, mutta onneksi sisuunnuin ja päätin mennä vielä sille viimeisellekin radalle. Ja hyvä että menin koska tehtiin nolla! :) Jee! Ja sijalla 4.!!! Meidän nollarata oli kyllä tosi sujuva, kerrankin oli Kiiankin kurvit hallussa. :D

Seuraavaksi suunnattiin epiksiin ennen PMM-kisoja, eli 11.8. Ja voi kamala miten surkea meidän rata oli. Hyllytettiin esteelle numero 3 ja loppurata oli armotonta sähellystä. Kiia ei ollut yhtään kuulolla eikä edes hakenut putkiin. Loppuradalla se hyppäsi muuria päin. Jes.

Seuraavana aamuna olikin sitten PMM-karkelot Liedossa, joissa Kiia oli mukana perjantaina ja lauantaina. Perjantain radoilla olin ihan jäässä. Varsinkin ekalla radalla, joka oli KV-rata ja jonka tuomaroi joku ulkomaalainen tuomari. En tehnyt siis YHTÄÄN niin kuin olin suunnitellut, vaan sipsuttelin koko radan läpi sellaisella "apua voi ei"-asenteella. Kaikkein parasta on mun mielestä mun jäätyminen ennen keinua olevaa hyppyä, mun piti tehdä siihen valssi mutta unohdin! Tajusin sen kyllä radalla ja toi mun pakkotakaaleikkaus ei siis oikein toiminut (no en vaan osaa inprovisoida).


Ohjaaja "vähän" hukassa. :) Kuva Henri Luomala

Video: ;feature=youtube_gdata_player
(ps. nyt kun näin videon oon kyllä samaa mieltä tosta puomin kontaktista, mutta en kyllä tosta keinun virheestä! toihan oli ihan hyvä keinu?!?! vai saatiinko ylösmenosta virhe? no ihan sama rata, surkee rata mikä surkee rata. :D)

Perjantain tokalla radalla tuli sitten pari rimaa alas, muuten selvittiin siitäkin. Katoin kisoja tosin meidän radan jälkeen, ja tosi monet koirakot tiputti ihan samat rimat mitkä meiltäkin tippui! Vaikka, kyllä monet meni niistä ylikin...

Lauantai alkoi sitten aika katastrofaalisesti. :D Olin ihan lähdössä kahdeksan aikaan ajelemaan Lietoon, kun muistin, että ainiin, eihän mun tarviikaan kun en ilmoittanut Kiiaa KV-radalle! Menin siis pariksi tunniksi takaisin nukkumaan (joo), ja lähdin kisapaikalle siten että ehdin ekalla tavalliselle radalle. Paitsi että... eka tavallinen rata olikin ollut aamulla ja seuraavaksi oli vuorossa KV-rata! :O :O :O Aloin ihmettelemään tätä kun makseilla oli rataantutustuminen samaan aikaan sisällä ja ulkona (ja olin siis ulkokentälle menossa, mutta mua alkoi häiritsemään kun siellä ei ollut ketään tuttua mukana). Menin sitten kysymään asiasta ja joo, aikataulut olikin vaihtuneet kilpailukirjeestä siten, että KV-rata olikin nyt se keskimmäinen rata. Aha. Mut sitten ohjattiin sinne ulkokentän rataantutustumiseen ja sain kisata sen radan ennen medejä. Okei, ei se mitään... mutta se, että jouduin menemään rataantutustumiseen YKSIN! Se oli kamalaa! :D En tosin tykkää siitäkään kun radalla on 30 muutakin ja kaikki pakkautuu niihin vaikeisiin kohtiin ja joutuu vaan väistelemään muita, mutta ei toi yksin meneminenkään ollut kauhean hohdokasta... :DD Kävelin radan tasan kaksi kertaa läpi, jonka jälkeen mun piti juosta autolle ja takaisin hakemaan koira (mun auto oli kauuuuukana) koska starttasin kolmantena. Tehtiin yllättäen hylly, koska en muistanut rataa, K meni 2 kertaa putken väärästä päästä sisään ja pujotteli vielä keppejäkin väärään suuntaan. Hupsista.

Sitten olikin päivän vikan radan vuoro (jee hyppis!), ja aika tehdä se onnistunut suoritus. Tosin... hyppis oli aika kauhea. :D Vaikka tosiasiassa se taisi vaan vaikuttaa aika kamalalta, ja olla jotain muuta, koska siltä tuli lopulta kuitenkin toistakymmentä nollatulosta. Onnistuttiin myös Kiian kanssa vääntämään nolla! Kaikki ei mennyt ihan niin kuin olin suunnitellut, mutta kokonaisuudessaan koko rata oli Kiian suoritukseksi aivan äärimmäisen hyvä! Mentiin ihan täysillä ja turhia varmistelematta ja pelastin jopa sen epäonnistuneen kohdan (olin tosin varautunut siihen rataantutustumisessa).

Kummasti vaan tuo "pelkkä" nollakin lämmittää mieltä, vaikka sijoituksissa oltiin sijalla 19. Noh, ei meidän edellä ollut muuta kuin Suomen, Ruotsin ja Tanskan maajoukkueet... :D (ja siltä varalta että joku erehtyy niin luulemaan, ei siis todellakaan lähdetty kiian kanssa näistä skaboista mitään nollavoittoja hakemaankaan, meidän suoritukset on kuitenkin pääasiassa hyvin epävarmoja ja pelkästä nollasta saa olla tyytyväinen - ja olenkin! :))

Nyt on sitten Kiian vuoden 2012 SM-nollista 2/7 kasassa! Vau! :D Kyllä me ne nyt varmaan kokoon saadaan... tosin tuplan kanssa voi tulla ongelmia. :D Mutta katsotaan... Kisavuosi on vasta aluillaan. ;)