Perjantaina otettiin Kiian kanssa pitkästä aikaa osaa hakutreeneihin! Ja ihan hyvä oli että otettiin, koska treenit meni tosi hienosti, vaikka olinkin itse odottanut jotain vähän muuta!

Kiialle otettiin neljä pistoa, ensimmäinen ääniavulla, toinen suorana, kolmas haamuna ja neljäs muistikuvana. Ja Kiia suoritti kaikki tosi hyvin! Itse yllätyin todella paljon, kun Kiia löysi toisen ja neljännen maalimiehen molemmat tosi mallikkaasti, ei kuulemma mitään ongelmia ollut. Ja ilmeisesti oli käyttänyt sitä nenääkin vähän ;) Maasto oli vielä suhteellisen vaikea (ainakin minulle, Kiian vauhdista sitä ei tosin juurikaan huomannut :D), oli nimittäin tosi jyrkkää mäkeä ja paljon puustoa.

Tänään oli sitten vuorossa Karjaan näyttely. Iinan kanssa mentiin samaa matkaa, koirat vaan autoon (meillä oli jopa hieno järjestys, Seri takaluukussa, Veeti takapenkillä kopassa ja Monte etupenkin edessä lattialla, mutta niin sen kai täytyy vähän mennä kun on kolme urosta matkassa...) ja menoksi. Oltiin paikalla puoli kymmenen aikoihin, ja kasattiin meille leiri kultsukehän laidalle. Siitä oli kumminkin ihan helppo seurata myös norwitchikehää, koska se oli lähestulkoon vieressä. Koska Monte ja Veeti kisasivat molemmat avoimessa luokassa, sain/jouduin sitten esittämään Veetin. :) Ihan hienosti se meni, mitä nyt poika olisi voinut liikkua vähän paremmin. Ja omassa ruotsinkielen ymmärtämisessä voisi olla paljon parannettavaa! ;) Tuloksena H, samoin myös Monte sai H:n. Molemmat pojat saivat kuitenkin ihan hyvät arvostelut.

Sitten vain odoteltiin kultsujen alkamista. Täytyy muuten sanoa, että jos joskus enää meinaan pestä Serin muutamaa päivää ennen näyttelyä, niin joku estäköön minua! Nyt pojalla oli pesun jäljiltä kaikki karvat ihan huitsinhaitsin ja pystyssä, ja lisäksi suurin osa niistä oli huuhtoutunut viemäriin... Tuomarikin totesi, että taitaa pojalla olla kunnon karvanlähtö. Serin esiintymiseen olen muuten todella tyytyväinen, kerrankin se liikkui tosi reippaasti eikä vain laahustanut perässä! Ja malttoi se myös ihan suhtkoht hyvin seistäkin. Tulokseksi kuitenkin H seuraavanlaisen arvostelun kera:

Hyvän tyyppinen kauttaaltaan, kapea ja melko niukasti kulmautunut uros, jolla saisi olla vahvempi luusto. Kpea kallo, otsaluut korostuneet, kauniit silmät, hieman lyhyt kaula, hyvä lantion asento, mutta turhan korkealla kannettu häntä. Melko hyvä sivuliike mutta edestä ja takaa kapea. Niukka karvapeite, miellyttävä käytös ja esiintyminen.

Serin kehän jälkeen sitten kävin moikkaamassa Kiian kasvattajaa ja pääsinpä sitten vielä esittämään Kiian veljen Dagonkin gronttujen kehässä. Dago esiintyi kivasti, ja tuomarikin tykkäsi siitä, ja loppujen lopuksi poitsu olikin VAL ERI/1 PU3. Arvostelussakaan ei ollut muuta huonoa kuin että ei parhaassa turkissa.

Että sellainen päivä. Ensi viikolla taas uudet kujeet! (Ja Serillä ERIn metsästäminen jatkuu...)