Otsikko sen jo kertookin. Good bye elämä, mä harrastan agilitya! Kiiasta on tullut melkein täyspäiväinen agilitykoira (ainakin blogikirjoituksista päätellen...) vaikka välillä yritetäänkin jotain hakua tai tokoa mukamas harrastaa. Ja vaikka Kiia saisikin tauon agilitysta (juoksut), niin minä se vaan silti raahaudun agilitykisoihin (jopa hyvin kyseenalaisiin vuorokauden aikoihin), kuten eilen esimerkiksi Lietoon. Mutta mikäs siinä kun seura on hyvää ja laji jota rakastaa? ;) Vaikka en itse eilen osallistunutkaan kilpailuun, lähdin Iinan mukaan seuraksi. Jotain meidän agilityhulluudesta kertoo varmaan se, että avo minien jälkeen jäätiin vielä seuraamaan medien ja maxien radat. Kyllä oli muuten taas Jounin & Yokon ja Jaakon & Zenin radat todella upeaa katsottavaa (jopa möllikisoissa...). Osaispa Kiiakin. Tai MINÄ!

Ja arvatkaapas mitä? Ei se tähän lopu. Jos Kiian juoksut ei ole sunnuntaihin mennessä ohi, niin aion silti lähteä ATT:n kisoihin tsemppaamaan ja kannustamaan treenikavereita ja muita tuttuja. Ja samanlaisia agilitytäyteisiä viikonloppuja on luvassa tämän vuoden puolella vielä useita (n. 47 viikonloppua jäljellä), mutta niistä sitten tulevaisuudessa lisää. ;)