Kiia aloitti muutama päivä sitten vuosittaiset juoksunsa, joten enpä ole päässyt tekemään sen kanssa mitään. Agilityyn piti mennä, mutta juoksujen takia ei nyt päästä sinnekään. Niimpä ollaan pääasiassa vaan löhöilty kotona ja tehty vähän normaalia pidempiä lenkkejä.
No, jotain hyvääkin Kiian juoksuista on koitunut... Koska en ole päässyt Kiian kanssa agilitaamaan, niin olen "pakottanut" itseni istumaan koneen ääressä. Ensin oli tarkoitus herätellä Serin ja Kiian sivut henkiin, mutta noin tuhannen yrityksen jälkeen luovutin, ja se homma saa vielä jäädä. Kun ei ole inspiraatiota niin ei ole. Kiian blogin sentään sain päiviteltyä ajan tasalle, tosin sekin vaati viisi ulkoasunviritelmää ennen tätä nykyistä, jonka sivuilla nyt näette. Itse olen ihan tyytyväinen tähän, ja myös uusi vuodatus on alkushokista huolimatta minun mieleeni! Toimii tosi nopeasti ja on muutenkin helppokäyttöinen.
Serin kanssakaan ei olla tehty mitään, koska Kiian juoksujen takia pojan ajatusmaailma on ollut vähän muualla kuin meidän yhteistyössä. Varista näytin pojalle kuitenkin kerran, pari päivää Turun näyttelyn jälkeen. Otin pojan keittiöön ja kaivoin variksen pakastimesta ja näytin Serille. Tällä kertaa Seri otti vaakun suuhun! Lattialta se ei sitä suostunut nostamaan, vaan jouduin aina antamaan sen pojalle, mutta hienosti se kyllä siellä suussa pysyi! Me jatketaan vaakun kanssa treenailuja sitten, kun Kiian juoksut on ohitse ja Seri pystyy taas keskittymään. ;)
