Kuntoni joutui koetukselle sunnuntaina, kun käytiin Kiian kanssa Liedossa Tuulia ja Timo Liuhdon valmennuksessa. Kyllä tuntui seuraavana päivänä 5½ tunnin aksailut jaloissa... Onneksi ei ole samanlaista rääkkiä ihan heti tiedossa. ;)


Mun hassu superbelgi

Päivä alkoi siis Tuulian radalla, jossa harjoiteltiin Kiian kanssa eniten ennakointia (taas), takaa kiertoja ja saksalaisia. Rata alkoi heti kakkosesteen takaakierrolla, jossa jouduin heti jo korjaamaan, koska olin itse liikaa esteen edessä. K:n kurveista lähtisi paljon pois, jos se näkisi ennakkoon mitä se olisi tekemässä. :D Toinen kohta jota treenattiin jonkun aikaa, oli vauhtisuoran (putki, hyppy, pituus, hyppy) jälkeinen valssaus. Aloitin aina valssini liian myöhään ja K hyppäsi turhan pitkälle ennen kuin kääntyi. Vooi vide, mulla on näköjään aina valssit myöhässä. Toisessa kohtaa radassa mun valssi jopa korjattiin persjätöllä, koska teen sen paljon nopeammin ja se toimii Kiiallekin paremmin.

Yksi uusi asia jota harjoiteltiin, oli ne saksalaiset. Hah, en edes tiennyt mitä moiset on. :D Hypyn takaa kierron jälkeen kuitenkin otan Kiian vastaan vastakkaisella kädellä, jonka jälkeen itse hyppään siivekkeen toiselle puolelle ja jatkan ohjausta sillä samalla vastakkaisella kädellä (joka ei ole enää siinä vaiheessa vastakkainen). Jooooo, kuten varmaan arvaatte mulla oli aluksi vähän vaikeuksia ehtiä hypähtää sinne esteen toiselle puolelle. Sitten kun ehdin sinne, niin hosuin niin paljon että jätin takaa kierto -tuuppauksen tekemättä. No mutta, kehityin minäkin nimittäin parin toiston jälkeen saatiin jo onnistuineita suorituksia! Vau! Hyvä minä!

Kiialla oli tällä radalla vaikeuksia myös keppikulman kanssa, nimittäin hyppysuoran jälkeen olisi pitänyt kääntyä terävästi kepeille, vaikka suoraan edessä ammotti putki. Voitte varmaan arvata, että eihän mulla ollut mitään mahkuja pysyä K:n rinnalla moisella juoksupätkällä, ja toiseksi, ihan kuin K nyt valitsisi kepit putken sijasta... PAH! :D Eli putkeen mentiin ja lujaa. Saatiin kuitenkin K lopulta hakeutumaan kepeillekin, kun otettiin vain yhden hypyn takaa ja itse seisoin vähän putken edessä. Tässäkin tosin K ensin päätti mennä vaan putkeen, ja puski sinne mun jalkojen välistä. :O Muuten rata meni tosi hyvin, ja tosi hyvä mieli jäi treeneistä!

Tuulian treenien jälkeen siirryttiinkin sitten Timon treenattavaksi. Siinä missä Tuulin rata oli sisältänyt kauheita vauhtisuoria, niin Timon rata oli täynnä kieputuksia, (meille) kamalia keppikulmia ja haastavia putkeen lähetyksiä. Ihan ensinsi saatiin harjoitella jaakotuksia kolmosesteellä. Joo, ne ei menneet kauhean hyvin. En vaan pystynyt peruuttamaan, käyttämään käsiä ja kääntymään yhtäaikaa.

Toinen asia jota harrastettiin aika paljon Timon radalla, oli vekit. Mun piti tehdä niitä joka paikkaan ja vielä tosi tiukkoja sellaisia. Vaan, kyllä ne toimii. Kiian linjat parani huomattavasti, sen nenä oli aina menossa oikeaan suuntaan ja varmasti jos olisi otettu aikaa, sekin olisi parantunut. Eli mun pitää vaan paljon enemmän uskaltaa käyttää niitä kisoissakin. Muuten tälläkin radalla yksi mun valsseista korjattiin persjätöllä. Enkö saa enää tehdä valssia valssin perään? :(

Harjoiteltiin myös kepeille heittämistä, joka sujui yllättävän hyvin! Ensin K palkattiin pallolla, eli heitin sen kepeille ja Timo pudotti pallon sinne samalla. Parin tälläisen harjoituksen jälkeen heitin K:n kepeille, ja sitten takaaleikkasin toiselle puolelle. Ensimmäisellä kerralla hosuin liikaa ja takaaleikkasin liian aikaisin, mutta kun koitettiin uudestaan maltoin jo vähän odottaa ja nyt sujui hyvin! Tässä harjoituksessa kävi muuten ilmi, mitä pitäisi ehkä ruveta treenaamaan Kiian kanssa: keppien itsenäistä suorittamista. Okei, K ei lähtenyt kepeiltä pois (mikä oli erittäin positiivista), mutta se kyllä välillä pysähtyi tai jäi himmailemaan ja katsomaan, että mihin mä oikein jäin.

Muuten rata sujui hyvin, ja saatiin jopa kehuja meidän välistä vedoista! Jee! :) Timo tosin sanoi että yksi asia, mihin mun pitäisi kiinnittää huomiota oli mun vastakkaisen käden käyttö. Käytän sitä ehkä vähän liikaa, ja välillä ihan väärissä paikoissa. Eli joskus kun hypyn jälkeen jatketaan matkaa takaisin tulosuuntaan, laitan Kiian jo hyppäämään niin, että ohjaan sitä vastakkaisella kädellä, vaikka siinä vaiheessa vielä voisi/pitäisi ohjata ihan koiran puoleisella kädellä. Tätä korjattiin radallakin parissa kohtaan. Mulle tuli tästä vaan mieleen se, että miksiköhän K ei kauhean hyvin tartu mun vastakkaiseen käteen? Ehkä se ei osaa lukea sitä oikein, koska käytän sitä välillä väärin? Nimittäin jos ei hypättäisikään sitä yhtä hyppyä, niin mähän myös vetäisin K:n vastakkaisellä kädellä pois siitä välistä...

Hyvät treenit oli kyllä kaiken kaikkiaan, ja Kiia jaksoi tosi hyvin! Sillä oli myös koko päivän korvat tallella, se kuunteli ja totteli sille annettuja ohjeita, ja odotti kiltisti silloin kun minä sain neuvoja. Mun superbelgi. ♥ Sanoisin, että kyllä siitä vielä hyvä tulee, mutta en voi, koska se on jo tosi hyvä!